Toukokuu 2014

Lämmitystarveluku ja sähkönkulutus

Kuvassa näkyy että pumpussa oli toimitahäiriö joulu- ja tammikuussa. Sininen on sähkönkulutus.

Paineensa menettänyt maapiiri aihetti oletettavasti kuvassa näkyvän suhteelisten käyrien paikan vaihdoksen. Piiristä oli hävinnyt kolmen käyttövuoden aikana paine (2bar => 0,5bar) ja oletan että tämä aiheutti kulutuksen lisäyksen.

Varmuuden asiasta saan vasta seuraavana talvena. Mutta yllä oleva käyrästö on joka tapauksessa hyvä tapa seurata pumpun kuntoa.

Summa summarum: kaikki hyvin ja Palokan Putkipalvelulta ei tullut laskua vaihdetusta paineentasaajasta. Se oli ollut viallinen tai tarkoitettu muille materiaaleille. Hyvä niin:)

Tammikuu 2014

6.1.2014

Eipä tullut kirjattua tietoja tänne vuoden vaan vasta kahden kuluttua.

Järjestelmä on toiminut moitteetta. Olen kirjannut periaatteessa kuukausittain kaiken mahdollisen Stiebelin näytöltä, käyntitunnit yms.

Aktiivisesti olen kuitenkin seurannut vain kulutusta ja tuottoa ja niistä laskettua COP:a.

Jos kaikki menee tällä tahdilla olen puolessa välissä laitteen takaisinmaksuaikaa, joka on edelleen noin kuusi vuotta.

Ainoa miettimyksen aihe, ainakin toistaisesksi, on maalämpöpiirin paine, joka on 0,5 bar. Oletan että se on ok. Täytyy etsiä starttiluvut jostain. Myös maalämpöpiirin sihdin putsaus lienee aiheellista jossain vaiheessa. Ja lisäksi 1. ja 2. kaivon virtaamien tarkastus.

Oheissa käyrästössä näkyvät kulutukset, tuotot ja COP:t vuosittain. Jotkut pisteet ovat keskiarvoja kahdelta kuukaudelta koska en ole muistanut kirjata lukuja.

Vuotuiset kulutukset ovat olleet 7418/9021/8168 kWh ja COPit 3,99/3,83/3,87.

Vasemmalla ovat kWh:t ja oikealla COP:t

Käyrät 2011…2013

Tammikuu oli toiseksi tai kolmanneksi kylmin kuukausi kolmen vuoden mittaushistorian aikana. Vastukset olivat päällä, tai oikeammin yksi vastus, oli päällä 4 tuntia kylmän yönä kun lämpötila tippui 27 astetta pakkaselle. Sama tilanne on ollut vastaavilla pakkasilla myös aiemmin.  Siis ei muutosta aiempaan. Sähkö lämmitykseen kului noin 1600 kWh.

Tammikuu 2012

1.1.2012

Nyt on koko vuosi takana lämmitystä maalämmöllä. Mitään ongelmia ei ole lämmitysjärjestelmässä ollut.

Alla puuttuvien kuukausien kulutukset ja COP:t

Toukokuu 342 kWh 4,55
Kesäkuu 194 / 4,24
Heinäkuu 117 / 3,82
Elokuu 171 / 4,10
Syyskuu 280 / 4,64
Lokakuu 502 / 4,55
Marraskuu 665 / 4,36
Joulukuu 757 / 4,25

Vuotuinen kulutus on ollut 7418 KWh mittarin ilmoittama tuotto 29579 kWh joka vastaa 3,98 COP.

Kaikki siis on toiminut odotusten mukaisesti. Arvioitu lämmitysenergian tarve oli 30MWh (3400lpv / 7 vuoden keskiarvo).

Tavoittena ollut 10 MWh alittui ainakin tänä vuonna reippaasti noin neljänneksellä. Kulutuksessa on kuitenkin muistettava että yläkerran eristystä on parannettu tässä yhteydessä.

Veronopalautusten jälkeen koko remontti tuli maksamaan noin 15.000 eur. Nykyisillä hinnoilla takaisinmaksuaika on 6 vuotta.

Vastukset eivät ole olleet tuntimittauksen mukaan olleet päällä sitten alkuvuoden paukkupakkasten. Silti energiatuotto ”lämpötilat” -välilehden alla kerryttää kuukausittain lämmityksen ja lämpimän veden energiatuottoja, vaikka vastus ei pitäisi olla ollut olenkaan päällä. Nämä tuotot ovat olleet yhteensä noin 400 kWh. En ymmärrä mistä nämä tuotot kertyvät.

Kirjaan taas vuoden päästä lukemat tänne.

Toukokuu 2011

4.5.2011

Kalenterikuukausia on jo neljä takana ja maalämpö tuntuu olevan jo normaali lämmitystapa talossamme. Mitään erityisen mainittavaa ei ole tapahtunut: lumet ovat sulaneet ja maassa näkyvät maalämpöputkien ojat ja muut kaivuujäljet. Näitä pitäisi alkaa pikku hiljaa peittelemään ja kylvämään nurmea. Myös osittain tie ja oja kohdaltamme ja naapurimme kohdalta ovat harmaana porausveden mukanaan tuomasta savesta. Onneksi naapurit ovat pitkämielisiä ja häviäähän se kura sateen mukana.

Talon seinille tulisi myös merkitä kaivojen paikat, jotta myöhemmin muistin huonontuessa ja jälkien hävitessä kaivoja ja putkia osaisi varoa. Harkinnassa on myös kansien hankkiminen kaivojen päälle. Nyt ne ovat vain peitetty mullalla ja asvaltilla.

Lämpötilaero kaivossa on vähitellen alkanut nousta helmikuisesta alle kahdesta asteesta pikkuhiljaa. Pudotin hieman liuospumpun tehoja ja lämpötilaero taisi nousta. Tarkoitus on vielä tällä viikolla kierrättää hullukierrolla liuosta, jotta saisin selville ovatko kaivot jo elpyneet ja lämpötilat palanneet alkuperäisiin.

Lämmityskäyrien löytyminen on edelleen hankalaa ja tulee vaatimaan veivaamista viimeistään kun päästään kunnon pakkasiin. Käyrät ovat mielestäni vaikeammin hallittavissa kuin poltinta ohjanneen Oumanin vastaat: niitä en muista muutelleeni käytännössä ollenkaan ensimmäisen talven jälkeen.

Alla olevista kulutusluvuista näkyy, että vuosiennuste on edelleen tippunut. Lukuhan on laskettu astepäiväluvuista toteutuneiden kuukausien mukaisesti. Seuranta alkoi kovimmilla pakkasilla ja nyt kun ulkolämpötila on noussut myös COP on paratunut ja sen takia myös vuosiennuste. Tavoite oli 10 MWh per vuosi. Tätä kulutusarviota parantaa juuri ennen pumpun asentamista rempattu yläkerran katto, jossa puru / villa muutettiin Vintti-Iita –eristykseksi.

COP-luku patterikierron pumppuineen maaliskuulta 4,00 ja huhtikuulta 4,36. Nämä luvut on laskettu koneen ilmoittamista arvoista, eivätkä ole välttämättä luotettavia. Ainut luotettava arvo on erillisellä sähkömittarilla luettu kulutus, jota voi verrata aiempaan öljynkulutukseen 3400lpv.

Maaliskuu:
-kompura lämmitys 3640
-kompura lämmitys 163
-vastus lämmitys 20
-vastus lv 17
Tuotto yht 3839 kWh
Sähkönkulutus on ollut 959kWh

Huhtikuu:
-kompura lämmitys 2390
-kompura lämmitys 150
-vastus lämmitys 12
-vastus lv 14
Tuotto yht 2566 kWh
Sähkönkulutus on ollut yhteensä 588kWh

Vuosikulutusennuste on 8900 kWh laskettuna toteutuneen 4 kuukauden kulutuksen perusteella.
Sähkövastuksia ei ole käytetty sitten helmikuun jälkeen.

Nyt kun valoisaa voi mennä korjaamaan myös huonosti asennettuja lämpöanturin johtoja yms. Sähköasennuksen jälki on epäsiistiä ja ei ole missään suhteessa hyvin suoritettuun pumpun mekaaniseen asennukseen ja käyttöönottoon.

Toukokuu 2011

4.5.2011

Kalenterikuukausia on jo neljä takana ja maalämpö tuntuu olevan jo normaali lämmitystapa talossamme. Mitään erityisen mainittavaa ei ole tapahtunut: lumet ovat sulaneet ja maassa näkyvät maalämpöputkien ojat ja muut kaivuujäljet. Näitä pitäisi alkaa pikku hiljaa peittelemään ja kylvämään nurmea. Myös osittain tie ja oja kohdaltamme ja naapurimme kohdalta ovat harmaana porausveden mukanaan tuomasta savesta. Onneksi naapurit ovat pitkämielisiä ja häviäähän se kura sateen mukana.

Talon seinille tulisi myös merkitä kaivojen paikat, jotta myöhemmin muistin huonontuessa ja jälkien hävitessä kaivoja ja putkia osaisi varoa. Harkinnassa on myös kansien hankkiminen kaivojen päälle. Nyt ne ovat vain peitetty mullalla ja asvaltilla.

Lämpötilaero kaivossa on vähitellen alkanut nousta helmikuisesta alle kahdesta asteesta pikkuhiljaa. Pudotin hieman liuospumpun tehoja ja lämpötilaero taisi nousta. Tarkoitus on vielä tällä viikolla kierrättää hullukierrolla liuosta, jotta saisin selville ovatko kaivot jo elpyneet ja lämpötilat palanneet alkuperäisiin.

Lämmityskäyrien löytyminen on edelleen hankalaa ja tulee vaatimaan veivaamista viimeistään kun päästään kunnon pakkasiin. Käyrät ovat mielestäni vaikeammin hallittavissa kuin poltinta ohjanneen Oumanin vastaat: niitä en muista muutelleeni käytännössä ollenkaan ensimmäisen talven jälkeen.

Alla olevista kulutusluvuista näkyy, että vuosiennuste on edelleen tippunut. Lukuhan on laskettu astepäiväluvuista toteutuneiden kuukausien mukaisesti. Seuranta alkoi kovimmilla pakkasilla ja nyt kun ulkolämpötila on noussut myös COP on paratunut ja sen takia myös vuosiennuste. Tavoite oli 10 MWh per vuosi. Tätä kulutusarviota parantaa juuri ennen pumpun asentamista rempattu yläkerran katto, jossa puru / villa muutettiin Vintti-Iita –eristykseksi.

COP-luku patterikierron pumppuineen maaliskuulta 4,00 ja huhtikuulta 4,36. Nämä luvut on laskettu koneen ilmoittamista arvoista, eivätkä ole välttämättä luotettavia. Ainut luotettava arvo on erillisellä sähkömittarilla luettu kulutus, jota voi verrata aiempaan öljynkulutukseen 3400lpv.

Maaliskuu:
-kompura lämmitys 3640
-kompura lämmitys 163
-vastus lämmitys 20
-vastus lv 17
Tuotto yht 3839 kWh
Sähkönkulutus on ollut 959kWh

Huhtikuu:
-kompura lämmitys 2390
-kompura lämmitys 150
-vastus lämmitys 12
-vastus lv 14
Tuotto yht 2566 kWh
Sähkönkulutus on ollut yhteensä 588kWh

Vuosikulutusennuste on 8900 kWh laskettuna toteutuneen 4 kuukauden kulutuksen perusteella.
Sähkövastuksia ei ole käytetty sitten helmikuun jälkeen.

Nyt kun valoisaa voi mennä korjaamaan myös huonosti asennettuja lämpöanturin johtoja yms. Sähköasennuksen jälki on epäsiistiä ja ei ole missään suhteessa hyvin suoritettuun pumpun mekaaniseen asennukseen ja käyttöönottoon.


Maaliskuu 2011

4.3.2011

Kaksi kalenterikuukautta on takana ja helmikuun luvut ovat seuraavat:

– kulutus lämmitykseen 1493 kWh (ei sisällä 17 kWh kiertovesipumppua)
– laitteen ilmoittama tuotto 5106 kWh
vastaa COPia 3,4

Astepäiväluvuista laskettuna helmikuu oli Jyväskylässä 12 % kylmempi ja kulutus oli 15 % korkeampi samana aikana. Oletettavasti astepäiväluvuista voi laskea vertaillukuja näin ?

Kahden kuukauden perusteella vuotuinen kulutus tulisi olemaan 9300 kWh, joten tavoitteissa on pysytty.

Aika on mennyt käyriä etsiessä ja olin jo luullut läytäneeni hyvän kunnes lämpötila nousi nollan tienoille ja lämmitysveden lämpö ei tippunut tarpeeksi.

Täytynee kaivaa ohjekirja vielä esille ja perehtyä käppyröihin:)

Helmikuu 2011

1.2.2011

Nyt on ensimmäinen kalenterikuukausi takana. Aion kerätä kulutukset ja tuotot kalenterikuukausittain tästä eteenpäin, ainakin jonkin aikaa, ylös. Tämä kirjaaminen on hyödyllistä ei ainoastaan kustannusseurannan takia, vaan myös laitteen mahdollista vikantumista ajatellen.

Tammikuun aikana energiaa kului 1303 kWh lämmitykseen. Kahdentoista kuukauden astepäivälukujen mukaan takautuvasti laskettuna energiaa olisi kulunut 9,1MWh jos maalämpö olisi asennettu vuosi sitten. Tavoitteeni on 10 MWh/vuosi. Hyvällä käyrällä olemme ainakin vielä.

Tällä hetkellä (vuoden -12 kevääseen) sähkö maksaa siirtoinen karvan alle 11 c/kWh, joten vuotuinen lämmityslaskumme tulisi olemaan hieman alle tonnin.

Seitsemän vuoden keskimääräinen öljykulutuksemme on ollut 3400 litraa. Tämän hetken öljyhinnalla se maksaisi 3400 € ja viimeksi tankatessani noin puolitoista vuotta sitten hinta olisi noin tonnin halvempi.

COP-luku ilman patterikierron pumppua on noin 3,7, jos tulkitsen koneen ilmoittamia tuottoarvoja oikein.

-kompura lämmitys 4652
-kompura lämmiv 126
-vastus lämmitys 21
-vastus lv 37
Yht 4836 kWh

Laite näyttää edelleen käyttäneen vastuksia. Periaatteessa vastusten käyttö ei haittaa, mutta olisi hauska saada vahvistus käsitykselleni, että ko. pumpun tehon pitäisi käytännössä riittää ilman vastuksiakin pitämään talo lämpimänä. Asia varmistuu kuukauden päästä, kun nykyisiä parannettuja ajoarvoja on käytetty kokonainen kalenteriuukausi.

Lisää rapsakoita pakkasia!!

Lopuksi vielä muutama arvio takaisinmaksuajasta:
-kokonaisinvestointi 20.000
-kotitalousvähennys n 5.000

Jos em. vuosikulutusluvut pitävät paikkansa investointi olisi kuoletettu kuudessa – seitämässä vuodessa.

Ei siis mikään älyttömän lyhyt, mutta mukavuudellekin voi jonkun rovon laittaa.

Tammikuu 2011

22.1.2011

Nyt on yksi kuukausi lämmiystä takana.

Laite on toiminut hyvin ja käyrät alkavat pikkuhiljaa löytyä. Ainoa tähän mennessä löytynyt moitteen sija oli pieni vuoto liuospiirissä joka käytiin seuraavana päivänä korjaamassa. Suorittamatta on vielä liuoskaivojen virtausten tasapainotus: toinen reikä on 10-15 metrin päässä ja toinen parin metrin päässä pumpulta.

Asennuskin meni siis suunnitellusti eikä siinä ole valittamisen sijaa.

Jossain aiemmin olin virheellisti todennut, että sisäiset kertopumput eivät ole laitteen ilmoittamassa luvussa mukana mutta sillä ne kuitenkin ovat. Sinänsä se ei vaikuta lakelmiini, koska minulla on kWh- mittari koko pumpun takana, jolloin myös patterikierto tulee laskuihin (turhaan) mukaan.

Liuoslämpötila, joka menee maahan on alimmilaan ollut 0,5 ast. C. Valitettavasti paluulämpöjä ei näe kuin pintamittarilla ja sellaisia ei vielä ole tullut hankittua.

Dynamiikkapisteen olen laittanut 30:een, jolloin herkkyys vastusten käytölle on pienein (so. ei lähde herkästi käyntin). Samalla olen varvannut (Stiebelissä todella kierretään nappulaa) bivalenssilämpötilan sekä lämmityksellä, että käyttövedelle -20 ast C. Tätä lämpimämmässä pumppu ei ota vastuksia käyttöön. Tämä on myös säädön alaraja tälle asetukselle. Miksiköhän ko. raja ei ole 30 ti 35. Saksassa ei varmaan voida kuvitella kovempia pakkasia. Siinä siis yksi korjusehdous laitteen uuteen ohjelmistoon. Vastuksia on käytetty tämän kuukauden aikana vähän turhaan. No oppia ikä on kaikki.

Ainahan on mahdolista ottaa vastusten sulakkeet pois kokonaan, mutta sillon pitää muistaa laittaa ne paikalleen poissaolessa, ainakin talvella.

Laitten ilmoitama lämmöntuottomenetelmä kompressorilla on edelleen mysteeri. Olisiko todella laitteeseen laitettu mittarit. joilla saadaan mittatua tuotto. Silloinhansiinä pitäisi olla lämpötilamittauksen lisäksi myös oikea virtausmittari.

Huonelämötila-arvo 20,5 ja lämmityskäyrä 0,57 tuntuvat olevan ok meille. Vielä kun muutaman kerran lämpötila käy kunnon pakkasilla saan viimeiset hienosäädöt tehtyä.

Kulutukset ja tuotot ensimmäisen kuukauden ja yhden päivän ajalta:

Kok.kulutus erilliseltä seinämittarilta mitattuna 1542 kWh, josta
– kompura 1447
– lämminvesi 46
– patterikiertopumppu 49

Energiatuoto yhteensä 5342 kWh, josta
– kompura lämmitykseen 5154
– kompura lämminvesi 110
– vastus lämmitykselle 30
– vastus lämminvesi 48

Näistä laskettuna cop on 3,46 ja ilman patterivesikiertopumppua 3,58.

Talon lämmitys on maksanut suorina kuluina 170E viimeisen 32 päivän ajalta.

Taidan kohta liittyä siihen kuoroon, joka valittaa että ainoa virhe ole ettei tullut tehtyä asennusta aiemmin.